Valas ei ole kala. Valaat, delfiiniit ja
pyöriäiset ovat nisäkkäitä, ne hengittävät ilmaa ja synnyttävät eläviä
poikasia. Valaat jaetaan kahteen lahkoon: hammasvalaisiin ja
hetulavalaisiin.
Hetulavalailla on kitalaessa hampaiden tilalla tiheät hetulat,
joiden läpi ne suodattavat ravintonsa. Hetulat ovat sarveista, samaa ainetta
kuin ihmisten kynnet, ja ne ovat useita metrejä pitkät. Mm. sinivalas,
ryhävalas ja lahtivalas ovat hetulavalaita.
Hammasvalaat, joihin myös delfiinit ja
pyöriäiset kuuluvat, eroavat hetulavalaista paitsi hampaiden myös
hengitysaukon osalta: hammasvalailla on yksi hengitysaukko, hetulavalailla
kaksi - kuin ihmisen sierainpari. Hammasvalaisiin kuuluu lukuisia eri lajeja,
joiden hammasmäärä vaihtelee. Sarvivalas-uroksella on vain kaksi hammasta,
joista toinen kasvaa pitkäksi spiraalikeihääksi. Joillakin delfiinilajeilla
on jopa 260 hammasta. Hammasvalaisiin kuuluu mm. kaskelotti, miekkavalas ja
maitovalas.
Pyöriäiset ovat hammasvalaisiin kuuluva pienikokoinen valasheimo.
Pyöriäisten kuudesta alalajista yksi on nimeltään yksinkertaisesti
'pyöriäinen' ja tämän noin 1.5 metrin mittaisen, tummaselkäisen valaan
voi tavata myös Suomen vesillä.
Purjehtiessa tarkkailemme aina onko valaita näkyvissä ja
niiden kohtaaminen on joka kerta yhtä kiinnostavaa. Parhaiten valaan,
varsinkin ison, erottaa hengityssuihkusta, joka jää ilmaan hetkeksi ennen
kuin tuuli hajoittaa sen. Delfiinit tulevat mielellään uimaan kilpaa veneen
kanssa ja jotkut lajit ovat innokkaita hyppimään ilmaan. Yöllä niiden
ruumis näkyy veden alla fosforinhohtoisena.
Sinivalas
- Blue whale (balaenoptera musculus)
Sinivalas on maailman suurin
eläin. Tarkemmin sanottuna se on suurin maapallolla koskaan elänyt eläin. Maalla se
musertuisi oman painonsa alla, mutta vedessä sen valtava koko ei haittaa.
Suurimmat sinivalaat löytyvät eteläiseltä
pallonpuoliskolta, jossa ne kasvavat 30-metrisiksi ja painavat jopa 160.000 kiloa.
Pohjoisella pallonpuoliskolla suurimmilla valailla on pituutta noin 26 metriä ja painoa
100-140 tonnia. Naaraat ovat uroksia isokokoisempia.
Nimensä mukaan valas on väriltään sinisävyinen, vatsapuolelta usein lisäksi
keltaisen rikkilevän laikuttama. Sen evä on pieni, vain noin 30-35 cm korkea, sijaiten
varsin takana selässä. Sinivalaan pää käsittää noin neljäsosan koko ruumiin
pituudesta.
Sinivalas synnyttää vuoden odotusajan jälkeen 7-8 metrisen poikasen, joka voi
elää jopa 80-vuotiaaksi. Se saavuttaa sukukypsyyden jo noin 10-vuoden ikäisenä ja
synnyttää 2-3 vuoden välein.
Ravinnontarve tällä valtavalla eläimellä on koon
mukainen. Mutta sen nauttiman ravinnon koko on mikroskooppinen syöjään nähden:
sinivalas syö hetulavalaille tyypillisesti eläinplanktonia ja äyriäisiä,
mm. katkaravuntyyppistä krilliä. Poikanen
imee noin 380 litraa emonsa rasvaista maitoa päivässä, mikä lisää sen painoa jopa 90
kiloa vuorokaudessa.
Sinivalaat elävät sekä kylmissä että lämpimissä vesissä kaikilla maailman
valtamerillä. Ne vaeltavat napa-alueiden planktonlaitumilta trooppisille vesille
synnyttämään. Eteläinen ja pohjoinen populaatio elävät erillään, ja kummatkin
hakeutuvat keväisin omalle navalleen palatakseen taas syksyllä kohti päiväntasaajaa.
Sinivalaat liikkuvat yleensä yksin tai pareittain, tosin myös laumoja, jopa 50-60
yksilöstä koostuvia, on havaittu.
Sinivalas on voimakas uimari. Se voi saavuttaa 48 kilometrin tuntivauhdin, mutta normaali
matkanopeus on noin 20 km/h. Syödessään sinivalaat uivat alle 100 metrin syvyydessä,
mutta harppuunoidun eläimen on todettu sukeltavan puolen kilometrin syvyyteen. Sinivalas
nousee hengittämään 10-20 minuutin välein ja uloshengityksen vesisuihku kohoaa 10
metrin korkeuteen.
Sinivalas sai kokonsa ja nopeutensa ansiosta olla rauhassa entisajan valasmetsästäjiltä, kunnes norjalainen Sven Foyn keksi vuonna 1868 räjähtävän harppuunan. Sinivalaan metsästys kiellettiin vuonna 1966 ja se on edelleen uhanalainen ja suojeltu laji. Arviot valaskannasta liikkuvat 500 ja 5000 yksilön välillä.
Lähteet: American Cetacean Society Fact Sheet
& David L. Fox: Animal Diversity Web, University of Michigan.
Valokuvia sinivalaista: www.earthwindow.com/blueair.html
Ryhävalas - Humpack whale (megaptera novaeangliae)
Ryhävalas on helppo erottaa valkoisen vatsan ja isojen, osin valkoisten rintäevien vuoksi. Ryhävalaat ovat suurikokoisia, 13-16 metriä pitkiä ja 25-45 tonnin painoisia. Rintaevät ovat 3-5 metrin mittaiset. Ryhävalaat ovat merten pitkänmatkan kulkijoita, ne vaeltavat joka vuosi puoli maapallonmittaa runsasravinteisten kylmien vesien ja lämpimien alueiden välillä. Ne syövät arktisilla alueilla eläinplanktonia ja äyriäisiä. Hankittuaan kunnon rasvakerroksen, ne vaeltavat päiväntasaajan paikkeille synnyttämään ja parittelemaan. Poikanen syntyy vuoden odotusajan jälkeen noin 2-3 tonnin painoisena ja se saattaa kasvaa 25 kiloa päivässä.
Emo ja poikanen on helppo erottaa koosta
ja
selkäevän muodosta (kuva Tongalta)
Paras valaskokemuksemme oli snorklata ryhävalasemon ja poikasen lähellä Tongalla. Uimista valaiden lähellä ei sallita juuri missään muualla.
Lahtivalas -
Minke whale
(balaenoptera acustorostrata)
Kymmenisen metriä pitkä ja noin 10
tonnia painava lahtivalas on pienimpiä hetulavalaita. Poikanen syntyy 10
kuukauden odotusajan jälkeen 2.5 - 3 mertin mittaisena. Lahtivalas on yksi maailman runsaslukuisimmista
valaslajeista, lukumääräarviot liikkuvat 0.5-1 miljoonan yksilön
välillä. Niitä näkee usein, myös siksi, että se ei ole arka vaan jopa
seuraa joskus venettä. Me olemme matkallamme nähneet useita lahtivalaita eri
paikoissa. Lahtivalas on ainoa hetulavalaslaji, jota yhä metsästetään.
Färsaarilla meille tarjottiin kuivattua lahtivalaan lihaa.
Miekkavalas -
Killer whale (orcinus
orca)
Miekkavalas on suurin delfiinien heimoon kuuluva laji.
Urokset ovat keskimäärin 8.5 metriä pitkiä ja painavat nelisen tonnia, naaraat
puolestaan noin metrin uroksia lyhyempiä ja tonnin kevyempiä.
Miekkavalaita esiintyy kaikilla merialueilla, suurimmat populaatiot löytyvät
Etelämantereen aluevesiltä sekä Pohjois-Atlantilta, Islannin, Norjan ja Färsaarten
alueelta. Hyvä mahdollisuus nähdä valaita luonnossa on myöhään syksyllä, jolloin ne
tulevat avomereltä sillin perässä sisään vuonoihin.
Sillin lisäksi miekkavalaat syövät muuta kalaa, merinisäkkäitä ja
merilintuja. Englanninkielisen nimensä (killer whale) mukaan ne voivat olla
agressiivisiakin metsästäjiä ja käydä itseään suurempien valaiden kimppuun, mutta
vain ravinnon saalistamisen vuoksi.
Miekkavalasnaaraat voivat elää jopa 80-vuotiaiksi, mutta keskimääräinen
elinaika on 50 vuotta. Urokset elävät lyhyemmän aikaa, keskimäärin noin 30 vuotta ja
korkeintaan 50-60 vuotiaiksi saakka.
Miekkavalaita Islannin
vesillä
Miekkavalasyksilön voi tunnistaa selkäevän
muodosta ja lovista sekä selän
vaaleanharmaasta satulalaikusta. Täysikasvuisella uroksella evä voi olla jopa
kahden metrin mittainen, mutta näin isoja yksilöitä löytyy vain Tyyneltä
valtamereltä. Pohjois-Atlantilla urosten evä on suurimmillaan noin puolitoista metriä.
Naaraan selkäevä kasvaa alle metrin mittaiseksi. Evä on lihasta, eikä
luuta kuten
esimerkiksi hain selkäevä. Vankeudessa elävillä valailla evä alkaa lerpattaa,
luultavasti treenauksen puutteesta. Totesimme tämän
nähdessämme Islannissa Free Willy -elokuvan Keiko-valaan, jota totutettiin
vapauteen.
Valaslauman havaitsee, paitsi evistä ja hengityssuihkuista, paikan yläpuolella
lentelevästä lokkilaumasta. Valaat mäiskäyttävät silliparvia pyrstöllään niin,
että sillit ovat pökerryksissä ja ne on helpompi syödä. Operaation tuloksena vesi on
valkoisenaan sillien suomuja ja isompiakin makupaloja, joista lokit sitten kovaäänisesti
tappelevat keskenään.
Miekkavalaat nousevat pintaan hengittämään noin puolen minuutin välein, mutta
ne voivat pysyä pinnan alla jopa 15 - 20 minuuttia.
Valaat liikkuvat ja elävät parvissa, joiden jäsenet ovat toisilleen
sukua. Näiden perheyhteisöjen keskipiste on yksi tai useampi valasäiti. Parvet
muodostavat suuurempia kokonaisuuksia, klaaneja, joita yhdistää yhteinen murre.
Miekkavalaat kommunikoivat toistensa kanssa ääntelemällä. Ne osaavat myös
kaikuluodata eli lähettää napsahtelevia ääniä ja arvioida kohteen (esim. kalaparven)
etäisyyttä äänen takaisintuloajasta.
Miekkavalasnaaraat synnyttävät elämänsä aikana keskimäärin 4-6 poikasta.
Raskaus kestää 17 kuukautta ja synnytyksessä on aina toinen valas
"auttamassa". Vastasyntyneet poikaset ovat noin parin metrin mittasia ja
painavat vajaat 200 kiloa.
Asiantuntija: tutkija, meribiologian tohtori Tiu Similä.
Maitovalas -
Beluga
(delphinapterus leucas)
Maitovalas on yksi helpoimmin tunnistettavista
valaslajeista - värinsä vuoksi. Maitovalaat kuuluvat sarvivalaiden heimoon
ja ovat suhteellisen
pieniä, urokset kasvavat noin viisimetrisiksi, naaraat
nelimetrisiksi. Niillä on painoa 1-1.5 tonnia. Poikaset, jotka ovat harmaita aina 5-12 ikävuoteen asti,
syntyvät keväällä puolentoista metrin mittaisena. Maitovalaalla on hassu,
pyöreä pää ja taipuva niska. Sillä ei ole varsinaista selkäevää, vaan
jonkinlainen eväharjanne.
Maitovalaat ovat hyvin puheliaita, ne
ääntelevät melkein jatkuvasti. Osa ääntelystä on kaikuluotausta,
ympäristön tutkimista. Ne syövät katkarapuja, krilliä, simpukoita ja
muita pieneliöitä.
Me näimme muutaman maitovalaan poiketessamme St.Lawrence
-joelta
Sagenay-vuonoon. Alueen kanta on vähentynyt teollisuuden tuomien saasteiden
ja liikenteen lisääntymisen vuoksi. Nämä arktiset valaat ovat hyvin paikkauskollisia eivätkä
vaella. Hudson-lahdella elää useita populaatioita, jotka eivät ole
tekemisissä keskenään.
Etusivu - Lokikirja - Uusin - Reitti - English