Etusivu  -  Lokikirja  -  Uusin  -  Reitti  -  English

Valaat


Valas ei ole kala. Valaat, delfiiniit ja pyöriäiset ovat nisäkkäitä, ne hengittävät ilmaa ja synnyttävät eläviä poikasia. Valaat jaetaan kahteen lahkoon: hammasvalaisiin ja hetulavalaisiin. 
Hetulavalailla
on kitalaessa hampaiden tilalla tiheät hetulat, joiden läpi ne suodattavat ravintonsa. Hetulat ovat sarveista, samaa ainetta kuin ihmisten kynnet, ja ne ovat useita metrejä pitkät. Mm. sinivalas, ryhävalas ja lahtivalas ovat hetulavalaita.
Hammasvalaat, joihin myös delfiinit ja pyöriäiset kuuluvat, eroavat hetulavalaista paitsi hampaiden myös hengitysaukon osalta: hammasvalailla on yksi hengitysaukko, hetulavalailla kaksi - kuin ihmisen sierainpari. Hammasvalaisiin kuuluu lukuisia eri lajeja, joiden hammasmäärä vaihtelee. Sarvivalas-uroksella on vain kaksi hammasta, joista toinen kasvaa pitkäksi spiraalikeihääksi. Joillakin delfiinilajeilla on jopa 260 hammasta. Hammasvalaisiin kuuluu mm. kaskelotti, miekkavalas ja maitovalas.
Pyöriäiset ovat hammasvalaisiin kuuluva pienikokoinen valasheimo. Pyöriäisten kuudesta alalajista yksi on nimeltään yksinkertaisesti 'pyöriäinen' ja tämän noin 1.5 metrin mittaisen, tummaselkäisen valaan voi tavata myös Suomen vesillä.

Purjehtiessa tarkkailemme aina onko valaita näkyvissä ja niiden kohtaaminen on joka kerta yhtä kiinnostavaa. Parhaiten valaan, varsinkin ison, erottaa hengityssuihkusta, joka jää ilmaan hetkeksi ennen kuin tuuli hajoittaa sen. Delfiinit tulevat mielellään uimaan kilpaa veneen kanssa ja jotkut lajit ovat innokkaita hyppimään ilmaan. Yöllä niiden ruumis näkyy veden alla fosforinhohtoisena. 


Sinivalas - Blue whale (balaenoptera musculus)
Sinivalas on maailman suurin eläin. Tarkemmin sanottuna se on suurin maapallolla koskaan elänyt eläin. Maalla se musertuisi oman painonsa alla, mutta vedessä sen valtava koko ei haittaa.

sinivalas.gif (5400 bytes)

Suurimmat sinivalaat löytyvät eteläiseltä pallonpuoliskolta, jossa ne kasvavat 30-metrisiksi ja painavat jopa 160.000 kiloa. Pohjoisella pallonpuoliskolla suurimmilla valailla on pituutta noin 26 metriä ja painoa 100-140 tonnia. Naaraat ovat uroksia isokokoisempia.
Nimensä mukaan valas on väriltään sinisävyinen, vatsapuolelta usein lisäksi keltaisen rikkilevän laikuttama. Sen evä on pieni, vain noin 30-35 cm korkea, sijaiten varsin takana selässä. Sinivalaan pää käsittää noin neljäsosan koko ruumiin pituudesta.
Sinivalas synnyttää vuoden odotusajan jälkeen 7-8 metrisen poikasen, joka voi elää jopa 80-vuotiaaksi. Se saavuttaa sukukypsyyden jo noin 10-vuoden ikäisenä ja synnyttää 2-3 vuoden välein.

Ravinnontarve tällä valtavalla eläimellä on koon mukainen. Mutta sen nauttiman ravinnon koko on mikroskooppinen syöjään nähden: sinivalas syö hetulavalaille tyypillisesti eläinplanktonia ja äyriäisiä, mm. katkaravuntyyppistä krilliä. Poikanen imee noin 380 litraa emonsa rasvaista maitoa päivässä, mikä lisää sen painoa jopa 90 kiloa vuorokaudessa.
Sinivalaat elävät sekä kylmissä että lämpimissä vesissä kaikilla maailman valtamerillä. Ne vaeltavat napa-alueiden planktonlaitumilta trooppisille vesille synnyttämään. Eteläinen ja pohjoinen populaatio elävät erillään, ja kummatkin hakeutuvat keväisin omalle navalleen palatakseen taas syksyllä kohti päiväntasaajaa. Sinivalaat liikkuvat yleensä yksin tai pareittain, tosin myös laumoja, jopa 50-60 yksilöstä koostuvia, on havaittu.
Sinivalas on voimakas uimari. Se voi saavuttaa 48 kilometrin tuntivauhdin, mutta normaali matkanopeus on noin 20 km/h. Syödessään sinivalaat uivat alle 100 metrin syvyydessä, mutta harppuunoidun eläimen on todettu sukeltavan puolen kilometrin syvyyteen. Sinivalas nousee hengittämään 10-20 minuutin välein ja uloshengityksen vesisuihku kohoaa 10 metrin korkeuteen.

Sinivalas sai kokonsa ja nopeutensa ansiosta olla rauhassa entisajan valasmetsästäjiltä, kunnes norjalainen Sven Foyn keksi vuonna 1868 räjähtävän harppuunan. Sinivalaan metsästys kiellettiin vuonna 1966 ja se on edelleen uhanalainen ja suojeltu laji. Arviot valaskannasta liikkuvat 500 ja 5000 yksilön välillä.

Lähteet: American Cetacean Society Fact Sheet & David L. Fox: Animal Diversity Web, University of Michigan.
Valokuvia sinivalaista: www.earthwindow.com/blueair.html

Ryhävalas - Humpack whale (megaptera novaeangliae)

Ryhävalas on helppo erottaa valkoisen vatsan ja isojen, osin valkoisten rintäevien vuoksi. Ryhävalaat ovat suurikokoisia, 13-16 metriä pitkiä ja 25-45 tonnin painoisia. Rintaevät ovat 3-5 metrin mittaiset. Ryhävalaat ovat merten pitkänmatkan kulkijoita, ne vaeltavat joka vuosi puoli maapallonmittaa runsasravinteisten kylmien vesien ja lämpimien alueiden välillä. Ne syövät arktisilla alueilla eläinplanktonia ja äyriäisiä. Hankittuaan kunnon rasvakerroksen, ne vaeltavat päiväntasaajan paikkeille synnyttämään ja parittelemaan. Poikanen syntyy vuoden odotusajan jälkeen noin  2-3 tonnin painoisena ja se saattaa kasvaa 25 kiloa päivässä.


Emo ja poikanen on helppo erottaa koosta ja 
selkäevän muodosta (kuva Tongalta)

Paras valaskokemuksemme oli snorklata ryhävalasemon ja poikasen lähellä Tongalla. Uimista valaiden lähellä ei sallita juuri missään muualla.

 

Lahtivalas - Minke whale (balaenoptera acustorostrata) 
Kymmenisen metriä pitkä ja noin 10 tonnia painava lahtivalas on pienimpiä hetulavalaita. Poikanen syntyy 10 kuukauden odotusajan jälkeen 2.5 - 3 mertin mittaisena. Lahtivalas on yksi maailman runsaslukuisimmista valaslajeista, lukumääräarviot liikkuvat 0.5-1 miljoonan yksilön välillä. Niitä näkee usein, myös siksi, että se ei ole arka vaan jopa seuraa joskus venettä. Me olemme matkallamme nähneet useita lahtivalaita eri paikoissa. Lahtivalas on ainoa hetulavalaslaji, jota yhä metsästetään. Färsaarilla meille tarjottiin kuivattua lahtivalaan lihaa. 

 

Miekkavalas - Killer whale (orcinus orca)
Miekkavalas on suurin delfiinien heimoon kuuluva laji. Urokset ovat keskimäärin 8.5 metriä pitkiä ja painavat nelisen tonnia, naaraat puolestaan noin metrin uroksia lyhyempiä ja tonnin kevyempiä. 
Miekkavalaita esiintyy kaikilla merialueilla, suurimmat populaatiot löytyvät Etelämantereen aluevesiltä sekä Pohjois-Atlantilta, Islannin, Norjan ja Färsaarten alueelta. Hyvä mahdollisuus nähdä valaita luonnossa on myöhään syksyllä, jolloin ne tulevat avomereltä sillin perässä sisään vuonoihin.
Sillin lisäksi miekkavalaat syövät muuta kalaa, merinisäkkäitä ja merilintuja. Englanninkielisen nimensä (killer whale) mukaan ne voivat olla agressiivisiakin metsästäjiä ja käydä itseään suurempien valaiden kimppuun, mutta vain ravinnon saalistamisen vuoksi.
Miekkavalasnaaraat voivat elää jopa 80-vuotiaiksi, mutta keskimääräinen elinaika on 50 vuotta. Urokset elävät lyhyemmän aikaa, keskimäärin noin 30 vuotta ja korkeintaan 50-60 vuotiaiksi saakka.


Miekkavalaita Islannin vesillä

Miekkavalasyksilön voi tunnistaa selkäevän muodosta ja lovista sekä selän vaaleanharmaasta satulalaikusta. Täysikasvuisella uroksella evä voi olla jopa kahden metrin mittainen, mutta näin isoja yksilöitä löytyy vain Tyyneltä valtamereltä. Pohjois-Atlantilla urosten evä on suurimmillaan noin puolitoista metriä. Naaraan selkäevä kasvaa alle metrin mittaiseksi. Evä on lihasta, eikä luuta kuten esimerkiksi hain selkäevä. Vankeudessa elävillä valailla evä alkaa lerpattaa, luultavasti treenauksen puutteesta. Totesimme tämän nähdessämme Islannissa Free Willy -elokuvan Keiko-valaan, jota totutettiin vapauteen.
Valaslauman havaitsee, paitsi evistä ja hengityssuihkuista, paikan yläpuolella lentelevästä lokkilaumasta. Valaat mäiskäyttävät silliparvia pyrstöllään niin, että sillit ovat pökerryksissä ja ne on helpompi syödä. Operaation tuloksena vesi on valkoisenaan sillien suomuja ja isompiakin makupaloja, joista lokit sitten kovaäänisesti tappelevat keskenään.
Miekkavalaat nousevat pintaan hengittämään noin puolen minuutin välein, mutta ne voivat pysyä pinnan alla jopa 15 - 20 minuuttia.

Valaat liikkuvat ja elävät parvissa, joiden jäsenet ovat toisilleen sukua. Näiden perheyhteisöjen keskipiste on yksi tai useampi valasäiti. Parvet muodostavat suuurempia kokonaisuuksia, klaaneja, joita yhdistää yhteinen murre. Miekkavalaat kommunikoivat toistensa kanssa ääntelemällä. Ne osaavat myös kaikuluodata eli lähettää napsahtelevia ääniä ja arvioida kohteen (esim. kalaparven) etäisyyttä äänen takaisintuloajasta.
Miekkavalasnaaraat synnyttävät elämänsä aikana keskimäärin 4-6 poikasta. Raskaus kestää 17 kuukautta ja synnytyksessä on aina toinen valas "auttamassa". Vastasyntyneet poikaset ovat noin parin metrin mittasia ja painavat vajaat 200 kiloa.

Asiantuntija: tutkija, meribiologian tohtori Tiu Similä.

 Maitovalas - Beluga (delphinapterus leucas)
Maitovalas on yksi helpoimmin tunnistettavista valaslajeista - värinsä vuoksi. Maitovalaat kuuluvat sarvivalaiden heimoon ja ovat suhteellisen pieniä, urokset kasvavat noin viisimetrisiksi, naaraat nelimetrisiksi. Niillä on painoa 1-1.5 tonnia. Poikaset, jotka ovat harmaita aina 5-12 ikävuoteen asti, syntyvät keväällä puolentoista metrin mittaisena. Maitovalaalla on hassu, pyöreä pää ja taipuva niska. Sillä ei ole varsinaista selkäevää, vaan jonkinlainen eväharjanne.

Maitovalaat ovat hyvin puheliaita, ne ääntelevät melkein jatkuvasti. Osa ääntelystä on kaikuluotausta, ympäristön tutkimista. Ne syövät katkarapuja, krilliä, simpukoita ja muita pieneliöitä.
Me näimme muutaman maitovalaan poiketessamme St.Lawrence -joelta Sagenay-vuonoon. Alueen kanta on vähentynyt teollisuuden tuomien saasteiden ja liikenteen lisääntymisen vuoksi. Nämä arktiset valaat ovat hyvin paikkauskollisia eivätkä vaella. Hudson-lahdella elää useita populaatioita, jotka eivät ole tekemisissä keskenään.

 

Etusivu  -  Lokikirja  -  Uusin  -  Reitti  -  English